Täällä pääsevät ääneen ihanat asiakkaamme!
Beautyzonen vakioasiakas Mia kertoo kokemuksistaan
Olen lähipiirini mielestä varsinainen kauneushoitojen suurkuluttaja. Tämä johtuu siitä, että olen ottanut tavaksi käydä kauneushoidoissa niin perusarjessa, työmatkoilla kuin juhliakin varten. Milloin olen löytänyt itseni intialaisesta ayurveda-hoidosta ja milloin olen testannut kiinalaisen hotellin kasvohoitoa. Olen kolunnut myös Suomessa useamman paikan jo siitä syystä, että olen alunperin Meri-Lapista ja Helsingin, Vantaan ja Keravan kautta asettunut Savon sydämeen kolmisen vuotta sitten. Erinäisiin kauneushoitoihin ja -tuotteisiin on vuosien saatossa kulunut aikamoinen summa rahaa mutta kuten puolisolleni totean – jokainen pitäkööt huolta suurimmasta elimestään miten haluaa.
Monenlaiset kokeilut ovat antaneet erilaisiin kauneushoitohin perspektiiviä ja voinkin todeta, että olen palannut vain yhteen kauneushoitolaan aina uudelleen; nimittäin Beautyzoneen Kuopiossa. Hersyvän iloisen omistaja Arjan ”penkissä” olen purrunut hampaita yhteen mikroneulaushoidossa, nukkunut kuumakivihieronnassa, hämmästellyt Hydrafacial-hoidossa sitä, miten kivuton se on ja nauttinut kesävarpaista ihanan jalkahoidon jälkeen. Arja työntekijöineen on aina osannut kohdata minut yksilönä ja mikä parasta, he ovat osanneet mukautua erilaisiin elämäntilanteisiini niin kiireisen matkatyöläisen arkeen kuin odottavan äidin huoliin ja imettävän äidin tarpeeseen rentoutua. He ovat tarjonneet neuvojaan, kun olen tuskaillut moninaisten iho-ongelmien kanssa.
Beautyzonessa parasta on se, että Arjasta huokuu se, että hän todella osaa työnsä ja haluaa tehdä sen hyvin. Hän hallitsee niin perinteiset kauneudenhoitomenetelmät kuin uudemmatkin koneelliset hoidot. Arja yhtäältä miettii herkeämättä, miten palvella asiakkaitaan paremmin mutta toisaalta hän ei koskaan tuputa mitään ja kertoo asiat niinkuin ne ovat. Ruuhkavuosissa on hyvä pysähtyä hetkeksi Beautyzoneen pitämään itsestään huolta miellyttävässä ympäristössä ja seurassa.
Tässä nuoren asiakkaamme hoitokokemus
Ennen murrosikää en kunnolla ymmärtänyt miten tärkeää ihon hoitaminen ja säännöllinen puhdistus on.
En osannut ollenkaa varautua iho-ongelmiin, ja kun ne sitten iskivät, ei minulla ollut aavistustakaan mitä tehdä. Huono iho vaikutti itsevarmuuteeni ja muistan miten turhauttavaa oli yrittää hoitaa huonosti voivaa ihoa, kun ei itse edes tiennyt mikä ongelma oli.
Olen kiitollinen, että äitini ymmärsi hankkia ammattiapua kosmetologilta. Esimmäisestä hydrafacial hoidostani Beautyzonella tulee kohta 2 vuotta. Muistan miten ihmeellisen puhtaalle iho tuntui Hydrafacial hoidon jälkeen. Vaikka kasvoni punoittivat ja iho oli arka, oli oloni pitkästä aikaa raikas!
Säännöllinen käynti hoidoissa ja kosmetologin suosittelemat tuotteet tekivät ihmeitä, ja ihoni alkoi nopeasti parantua. Oli vapauttavaa, kun olo vihdoin tuntui taas hyvälle omassa ihossa, eikä enää ollut mitään tarvetta piiloutua meikin alle, vaan pystyin taas olemaan ylpeä omasta ihostani!
Beautyzonella asiakaspalvelu on erinomaista ja työntekijöistä huomaa miten he oikeasti välittävät asiakkaistaan ja lopputuloksesta. Huomaan aina lähteväni kaunaushoitolasta hymyssä suin!
S.N 15v.
Tässä erään säännöllisesti mikroneulauksessa käyvän asiakkaamme kokemuksia
Paremman emännän palveluksessa.
Kyllä taas kannatti, vaikka ei se ole herkkua olla neulattavana. Neulakynä vai hoitopääkö se oli, suristaa iholla kuin piikikäs ötökkä. Tekisi mieli huitaista kädellä mokoma hus hiiteen. Kirveltää, puristan nivelrikkoisia sormia ja se auttaa. Niinkuin sekin kun Arja kehuu urheaksi ja kertoo kuinka on jo puolet ja pahimmat paikat käyty läpi.
Luottamus hommansa osavaan ammattilaiseen on vankkumaton. Irvistän, yritän vastata olenko käynyt tanssimassa. Sanon että en, vaikka olinhan ollut karkeloimassa. Sitä vaan puhuu siinä tilanteessa mitä sattuu.
Hetken ehkä epämukavuus hellittää ja näen sielujen silmillä kuinka katson parin päivän päästä napakoitunutta naamaa. Viileä naamio rauhoittaa ja kylmät kapulat, joita Arja pyörittelee lopuksi, saavat olon tuntumaan koko ajan paremmaksi.
Eikä se ole utopiaa, vaan totta. Virkeä, kuulas iho ja jopa juoneet ovat matalampia, ihan niin kuin halusinkin. Mutta pitää odottaa muutama päivä ja ihanaa ajatella että on lepoilta tulossa. Sitä kun ei saa hikoilla eikä tehdä mitään mikä ”likaistaa” ihoa.
Lähtiessä katson peiliin ja sieltä kurkistaa punanahka, joka vitsailee että eikös tämän pitänyt olla kauneus- eikä kauheushoitola, heh heh. Vaistoan, että hyväntahtoista huumoria ymmärretään ja saan uuden ajan kuuden viikon päähän.
Kuva, joka on liitteenä on hydrafacial hoidon jälkeen. Kuvaa on suodattamaton, mahdollisimman oikea. Siitä hoidosta voin kertoa sitten myöhemmin.
Hoitoterkuin, Leena 56 vee
Miehistä näkökulmaa ihokarvojenpoistosta sokeroinnilla
Kävin sokeroinnissa.
Kyse on siis karvanpoistosta, ei THL:n aivopesumenetelmästä.
Ja ei, en ole hommannut uutta uraa stripparina, no homo tai 2018 ja miehetkin saa näyttää hyvältä, vaan haluan tietää mistä puhutaan, kun jostain puhutaan.
Halusin siis tietää mikä on sen trendiulinan taustalla + lisäksi nuo karvat alkoivat ahdistaa, koska kesä ja lämpö. Lisäksi alkoi vituttaa jatkuva pikkulintujen häiriköinti, kun hakivat pehmikettä pesäänsä.
Marssin siis Kuopiossa sijaitsevaan Kauneushoitola Beautyzoneen ja totesin, että nyt lähtee yläkropasta turkki helevettiin, joten eikun mähmää orvasketeen ja nyhtämään.
Minua peloteltiin monesta suunnasta etukäteen vaikka miten: hajoat, sattuu, Mäntsälä, murhatappokuolema ja kyynelten joki. Lähdin kuitenkin siitä, että tämä lienee aika pitkälle asennekysymys ja sitä enemmän se sattuu mitä enemmän sitä arpoo.
Tuuppasin itseni lavetille ja päästin kauneuden säilyttämisestä ja kohentamisesta oppinsa saaneen naishenkilön sormet tanssimaan kumihanskoissaan ihollani. Itse sokerihan on nimensä mukaisesti kädenlämpöistä kyöttiä, jonka avulla tahmotaan karvakasa nahnikkaan ja riivitään juuria myöten irti.
Ja se on juuri sitä miltä se kuulostaakin.
Selkäpuolen inversioliimaus oli leppoisaa touhua ja nukahdin itse asiassa neljä kertaa. Takaosaston karva oli nyt muutenkin enemmän sellaista kulahtanut ukki -tyyppistä ratkaisua, eli ei lähdetty ilmestyskirjan linjalle ja tilattu napalmilastia tupen irroitukseen.
Siinäpä kölliessä pohdinkin, että mikä lie oli taas vouhkaamisen syy, eihän tämä tunnu missään. Osasin kyllä aavistaa, että kun pyöräytetään ukko vartaassa toiseen suuntaan, niin saattaa kirpaista matka posliinimaailmaan vähän enemmän.
Etupuolen ryijy on nimittäin huomattavasti tiukempaa tavaraa. Nyt siis puhutaan osastosta kazakstanilainen sotalordi, eli sen lisäksi että karva on tiukemmassa, se tappelee vastaan. Täytyy myöntää, että välillä koski. Mutta toisaalta jos karvat revitään juurineen, niin sen kuulukin koskea. Tai muuten olisin oppilaana Xavierin koulussa lahjakkaille nuorille.
Suhteellisen vähällä, kahdella vittusaatanalla ja yhdellä perkeleellä kuitenkin selvittiin, vaikka ennakkokuumottelun perusteella olisin uskonut että tässä kohtaa itse Luciferin tuliset kivekset kulottavat nännipihoista viimeisetkin rikkaruohot pois.
Nännit itse asiassa pelottivat. Tai siis eivät nännit pelottaneet, vaan se mitä tapahtuu, kun niihin lykätään velli niskaan ja repäistään. Nänninihän ovat tunnetusti kuin kreikkalaiset lautaset ja olenkin nimennytkin toisen Fabio Agape Euraristos Luigi Montalbanoksi. Toinen on Sakari.
Onneksi nuo erogeeniset pylpyrät säilyivät kosmeettisessa tykkitulessa ehjänä. Missään kohtaa ei tullut halua työntää puukkoa kosmetologin keuhkoon, joten ei tästä voi oikeasti sanoa että tämä olisi koskenut ”ihan vitusti”. Itse asiassa nukkua tuhisin viimeiset kymmenen minuuttia etupuolen käsittelystä.
Lopulta pääsin ihailemaan itseäni peilistä. Ensimmäisenä tuli mieleen lähinnä eroottinen maksamakkarapötkö, mikä voi olla tai voi olla olematta hyvä asia. Ne mainitut nännitkin loimottivat nyt valkoisessa Suomi-vartalossa kuin maraschinokirsikat, joten täytyy pohtia pitääkö ne nimetä uudestaan.
Matkalla kotiin kuulin, kuinka kapteeni Ahab rantautui lähirantaan puiset hampaat kiimasta kalkkaen. Toisaalta vaikka lähipäivinä joutuu ehkä harpuunoita väistelemään, on iho nyt pehmeä kuin ranskalaisen rakastajattaren samettinen korvaan kuiskuttelu kuuden punaviinilasin jälkeen. Ei voine valittaa.
Tänä iltana leikin nimi on vielä Hercule Poirot ja Valkoisen myyrän arvoitus, mutta huomenna kannattaa sanoa tyttöystäville ja vaimoille, että pysyvät kotona.
Koska vartalon sokerointi 7/5. No homo.
– Kettunen
Kauneustiedottaja ja -toimittaja /kollega Anu Herralan nostalgiaa
Tutustuin Arjaan 90-luvun alussa seisoessamme konsulentteina Helsingin Stockmannin kosmetiikkaosastolla. Muistan, kuinka Arja tummine hiuksineen, virheettömine ihoineen ja punaisine huulineen näytti enemmän espanjalaiselta flamencotanssijalta kuin kuopiolaiselta kosmetologilta. Mutta ihan erityisesti muistan, että Arjan kanssa töissä ei ollut koskaan tylsää. Siinä huuli lensi ja kauppa kävi, kun konsulentit Meriranta ja Raussi olivat iltavuorossa.
Sitten elämä tuli väliin. Me molemmat lähdimme Stockmannilta ja minä Suomesta. Törmäsimme uudestaan vasta vuosikymmenten päästä – mutta flamencotanssija ei ollut vanhentunut päivääkään! Väliin jääneiden vuosien aikana Arjasta oli tullut kauneushoitolayrittäjä, joka hoiti omaa ihoaan selvästi yhtä hyvin kuin asiakkaitaan.
Tästä lähtien olen seurannut Arjan uraa hoitolayrittäjänä ensin lähietäisyydeltä Helsingissä ja myöhemmässä vaiheessa Kuopioon asti. Jo vuosikymmenten kokemuksella siis tiedän, että Arja on alamme huippuja, jossa yhdistyy niin kosmetiikka-alan rautainen ammattitaito, terävä-älyinen bisnesnainen, terve maalaisjärki kuin koko maailman paras ripsipermisten tekijä.
Ja sitten on tietenkin se kuuluisa huumorintaju, jonka keventämänä olen itse selvinnyt niin synnytyksestä, vauva-ajan valvomisista kuin muutamasta muustakin elämän karikosta. Tästä kaikesta haluan sanoa Arjalle ”kiitos” ja Arjan asiakkaille ”onnea”: olette saaneet kosmetologiksenne kauneudenhoitoalan yliprofessorin, jonka huomassa olette parhaissa käsissä.
Anu Herrala
kauneustiedottaja ja -toimittaja
A-vitamiini
Paperikuvasta näpätty kuva ”espanjalaisesta flamecotanssijasta” olkatoppauksineen työpisteellään Helsingin Stockalla Estée Lauder -konsulenttina. Vuosi on ehkä 1990:=). Aivan sieltä kauneudenhoitoalani alkutaipaleelta. Muistelen lämmöllä tätä aikaa. Oli kiva työpaikka ja kivat työkaverit.
Tyytyväinen Environ® -asiakas
Arjan opastuksella olen vihdoinkin löytänyt kosteusvoiteen, joka toimii! Environ® A-vitamiinivoide on tehnyt ihostani heleämmän ja ”kosteus pysyy ihossa”. Juonteetkin ovat ihanasti hävinneet. Pidän siitä, että tuote on pumppupullossa: siistiä ja käytännöllistä. Hyvä myös, että sama voide käy päivä- ja yövoiteena.
Arja kertoi ensimmäistä purkkia ostaessani hyvin tarkasti A-vitamiinin vaikutuksista ihoon. Hän korosti, että ykkösestä aloitetaan ja edetään yksi askel kerrallaan eteenpäin. Nyt olen päässyt viitoseen ja olen koukussa Environiin. Olen käyttänyt myös silmänympärysvoidetta ja LACM 1 –maitohappokuorintaa, jolla kirkastuu iho ja mieli.. Ensimmäistä kertaa kosteusvoidepurkkien epämääräisessä historiassa voin omakohtaisesti todeta, että tämä Environin A-vitamiinivoide oikeasti tehoaa. Ihanaa, että voin kävelylenkillä piipahtaa Särkilahdessa ja napata uuden purkin mukaani. Tässä aion pysyä, kiitos! Olen myös käynyt Environ –CoolPeel –hoidossa eli ihon kemiallisessa kuorinnassa ja sen lisäksi annettiin vielä LED –valohoitoa. Voin suositella!
Päivi 50 v
